KTAMK

Väkistenkin tulee mieleen erään laulajankin käyttämät sanat “mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin”. Koska olen ujo, niin en sävellä tähän kertovaa laulua, kitaralla säestettynä, niin luotan perinteiseen tuotokseen, eli sähköisesti painettuun sanaan.

Muutama onkin jo kerinnyt kyselemään messukuulumisia ja näin tovin mietittyäni, huomasin mainostaneeni kaikille kysyjille, että olipa hinnat kohillaan, myyjän näkökulmasta. Messupaikkahan on ihan fiini ja tilana toimiva, ainakin näin ensikertalaisen silmin, mutta haloo! Lounas ei voi maksaa 18:sta rahhaa, eikä kahvi pahvimukissa 2,30:ntä. Onneksi alakerrasta löytyi ensimmäisen maksullisen kupin jälkeen ilmainenkin kahvipaikka.

Tällaisen pienen ruikutuksen jälkeen voimmekin siirtyä kauheisiin kehumisiin ja ylistyksiin eri osastoista, joita tarjolla oli varmasti riittävästi ja jopa liikaakin kahdelle päivälle kun kaikissa paikoissa ei edes karkkia kerinnyt syömään.

Microsoft saa toki ensin kehut, koska heidän osasto oli niin näkösällä heti kun ovesta ryntäsi sisälle. Windows puhelimia olisi ollut kiva hypistää, mutta moni muukin halusi niitä katsella. Raapasimma kuitenkin odotellessa Markon kanssa Microsoftin messuemännän tarjoamat lämpimät erikoiskahvit.

Erikoisempana törmäsimme 3d tulostimeen, josta olen kyllä lukenut ja nähnyt jopa juttuja lehdessä, mutta livenä sellaiseen en ole törmännyt. Hintakaan ei ollut kuin vaivaiset 1000 rahaa, mutta eipä se olisi kassiin mahtunutkaan. Legolapsiperheessä sellaisella tulostimella olisi kovasti kysyntää hukkuneiden osien takaisintulostamiseen.

Eräällä naisihmisellä on luultavasti kivempi työ (mikäli se on edes mahdollista) kuin minulla, koska hän saa leikkiä päivät pitkät legoilla ja rakennella erilaisia robotteja ja sisiliskon heittokatapultteja. Lapsellista ehkä, mutta erittäin opettavasta, haasteellista ja hauskaa kaikille ja kaikenikäisille.

Älytauluja ja muita opetukseen liittyviä virityksiä oli tarjolla useammassakin kojussa, mutta mikä oli erittäin positiivista, niin monessa lauseessa esiintyi tuki. Ehkä nyt on viimein huomattu, että johan kouluilla alkaa olemaan hienoja opetusvälineitä, mutta niiden käyttö on vajaanaista, koska käyttäjät eivät ole saaneet niihin koulutusta ja jos ovat saaneet, niin käyttötaidot ovat ruosteessa tai unohtuneet. Isossakin koulussa saattaa olla vain yksi henkilö, joka pystyy opastamaan laitteistojen käytössä, mutta tukea tehdään oman työn ohessa ja osassa tapauksissa ilman eri korvausta. Tämä aiheuttaa joskus puolestaan sen, että kun tukea annetaan, niin se tapahtuu kahvitauolla pika pikaa pintapuoleisesti tai tukea ei kehdata pyytää, koska tiedetään, että henkilöllä on muutenkin kiirettä.

Tuen merkityksen huomaa siinä vaiheessa kun ongelma sattuu omalle kohdalle kesken oppitunnin. On hyvä, että on yksi numero mihin voi soittaa ja saada ongelman ratkaistua, sekä ehkä samalla saada uusia vinkkejä välineiden käyttöön.

Kokonaisuutena messuja pohtiessaan voisi sanoa reissun olleen erittäin onnistunut. Pieni poistuminen omasta tutusta ja turvallisesta ympyrästä avartaa näkemyksia siitä, mitä ja miten muualla tehdään. Laajasta repertuaarista voi poimia palasen sieltä, sekä palasen täältä ja parastella tarvittaessa omaan käyttöön. Samoin omasta tekemisestä voi levittää tietoa ja oikoa luuloja, sekä huhuja. Kaikki voivat oppia kaikilta.

Kauhniina pakkasaamuna ei kehtaa ulos lähteä, niin silloin on hyvvää aikaa kirjottaa blogia tai tehä jotaki muuta missä ei tarvi mennä ulos. Ei sillä, että mie pakkasta pelkäisin, mutta tässävaiheessa talvea, tuo -17,5 astetta tuntuu kylmältä ko vararavintoa ei ole vielä riittävästi nuille lukemille.

Mutta pakkasista viis, ko olihan meillä asiaakin

www.etukipalvelut.fi -palvelu julkaistiin jo syyslukukauden kynnyksellä ja nyt kävijäseurantaa on toteutettu 6.10.2010 lähtien eli reilun kuukauden ajan. Ilman turhia korulauseita laoma tuloksia tiskiin eli tilastointia ajalta 6.10.2010 - 6.11.2010

Päivittäinen kävijäennätys syntyi 11. lokakuuta kun sivustolle törmättiin 1427 kertaa. Sivustolla toimii hyvin tarkoituksen mukaisesti ja kävijät löytävät hakemansa tiedon ja poistuvat. Sivuston yksi ideahan on, että palvelusta löytyy tarvittava tieto etäopiskelijalle, kuten esimerkiksi pikalinkki iLinciin, moodleen ja optimaan. Näin opiskelijan ei tarvitse muistaa kuin yksi osoite ja sen kautta hän pääsee tarvittaviin palveluihin. Lisäksihän sivulla löytyy muutakin hyödyllistä tietoa, mutta mitä eniten tarvitaan, niin se löytyy ilman yhtään turhaa klikkaisua.

Käyntimäärä lähenee 30 000 kävijää ja yksilöllisiä kävijöitä on lähes 10 000:ta. Tästä on hyvä huomata, että kävijä palaa uudelleen sivuille, joten sivusto on ollut kävijälle merkittävä.

Mistä kävijät tulee, niin pääsääntöisesti edu.tokem.fi sivuston kautta linkillä. Toki myös suoralla ositteellakin sivulle on tultu 3000 kertaa, joka tekee nopealla laskutoimituksella noin 100 kertaa päivässä.

Kotimainen kävijävoima on selkeä ykkönen, mutta kaikenkaikkiaan sivuilla oli käyntejä 19:sta maasta

Mitä sivuilla tehtiin, niin pääsääntöisest käytiin suomenkielisellä etusivulla. Koulukohtaisista alasivuja Ktamk/ao -sivua klikattiin reilun tuhat kertaa ja Lay:n sivuja muutamia kymmeniä kertoja. Tämä kertoo sitä, että sivua käytetään pääsääntöisesti nopeana reittinä muihin palveluihin, mikä on ollu myös tarkoituskin. Alasivut tarjoavat lisätietoa sitä etsiville ja niiden käyttö vaatii enemmän sisältöä ja enemmän markkinointia.

Tässä vaiheessa on hyvä esittää kiitokset kävijöille, jotka käyttävät palvelua, sekä kiitokset mukana olleille ja mukana oleville organisaatiolle ja tekijöille. Näillä eväillä meillä on hyvä jatkaa matkaa sivun kehittämisessä etäopiskelijoille ja opettajille.

Sakari “Zagman” Rousu

Syksyn tulon huomaa varmiiten siitä, että aamula pitää laittaa läpit kouhluun ja mikäli perhheessä ei satu olehmaan koululaisia, niin silloin häätyy kattoa kalenterista, että milloin alkaa kyyhkynmettästys. Yksi merkki on toki myös siinä, että useat havahtuvat syksyllä siihen, että olisipa mukava alkaa taas opiskelehmaan jotaki uutta ja kivvaa.

Talvela pakkasten aikhaan tai aikaisten kevhäällähän met suunnittelema, että syksyllä mie kyllä alan opiskelehmaan, mutta kuten ussein met huomaama, että kesä on suomessa lyhyt ja vähäluminen (paitti tietysti eteläsuomessa, jossa tänäkesänä on kuulemma saatu nauttia jopa heltheestä).  Silläpä syyllä voiki sanoa, että nyt on aika tarttua tuumasta toihmeen, suunnittelun ja aikomisen sijhaan.

Pellossa toihmeen tartuthiin heti kunnonkokosila pyssyilä ja korkeakoulut marssitti paikallisseen S-markettiin 12.8:tta neljän hengen etulinjan valtavala arsenaalilla, johon kuului toki koulutustarjonnan esittelyä, inffoa ja muuta hyödyllistä tietoa opinnoista kiinostunheile, sekä tietysti roppakaupalla kivvaa jaettavaa ja herkullisia kompiaisia, joista allekirjoittanu nautti työnlomassa ehottomasti leijonaosan.  

Opintotarjottimella oli yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkinthoonjohtavaa koulutusta, ja toki myös avointa korkeakoulutarjontaa, joista reilu ja runsaslukuinen ihmisjoukko kävi iltapäivän aikana ihhailemassa ja hakemassa tietoa. Välistä jopa kuhina oli niin kovvaa, että pöyäntaakse meinasi kertyä jo valtava tokka. Tiukimmassa tilantheessa yksi esittelijä joutui jo virittelehmään heftiä jalkhoihin ja suuremmalta vahingolta vältythiin. Takataskuun jäi vielä pyykipojat, joilla olis kuulemma voinu laittaa lepattavat lahkeet kurhiin, mutta siihen ei yksinkertasesti ollu aikaa.

 Koulutusten esittelypaikkana Pellon S-Market oli kerrassaan loistava, koska missäpä muuala paikassa voisit saaha opiskelupaikan ja maitopurkin yhelä kertaa? Monheen muuhun paikkaan pitää lähteä erikseen kysyhmään asiaa koulutuksesta, mutta kun tulhaan ruokakauphaan, niin siinä saat tion vähän niinkuin samala reissula, ilman ylimäärästä poikkeamaa tai sivuaskelmaa.

Pikkusen kehittelyä ja virittelyä on kuitenki enskerthaan vielä  parannettava, ko huomasima jossaki vaiheessa, että meän esittelypöyvän päällä roikkuu vähinthäänkin yhen talonkokonen kyltti, jossa luki Nordean maksut ja samma på svenska (tai jotain sinne päin) ja ehkä osalthaan se sai ihmiset miettimhään, että jo on pankkipalvelut menny pitkäle ko ennen Nortesta sai lainaa ja yms ja nyt myös opiskelupaikkoja.

Reissu Pelhoon oli varmasti kannattava meän ja asiakkaitten näkökannasta katottuna. Varmasti saima muutaman innostuvan ihmisen tarttumhaan tuumasta toihmeen, jossa vanha sanonta ”ei oppi ojhaan kaada, ellet satu kompastumaan lukiessa” pitää paikkansa vielä tänäkin päivänä paremmin ko hyvin.

20-vuotisjuhlaansa viettänyt ITK-tapahtuma on nyt koettu. Junamatkalla kotiin kokosimme päällimmäisiä pohjoisen porukan kokemuksia.

Tällä hetkellä opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa tieto- ja viestintämahdollisuuksien käyttömahdollisuuksien osalta ja jokaisen opettajan olisi otettava tvt:n käyttö opetuksessa vakavasti korosti valtiosihteeri Heljä Misukka, joka on vetänyt Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntakehittämisen valmistelutyöryhmää. Työryhmän juuri julkaistuun väliraporttiin on koottu kiireisimmät toimenpidesuositukset vauhdittamaan Suomen saattamista takaisin tietoyhteiskuntakehityksen kärkikastiin.

Eniten esillä ollut aihe oli luonnollisesti sosiaalinen media, edelleenkin. Aihetta käsiteltiin uudella toimintatavalla Sometu-verkoston kalamalja-menetelmällä toteutetussa paneelissa. Aikuisopiskelija Facebookissa - kokemuksia ryhmän sisäisestä viestinnästä ja opettajan roolista avoimessa verkkoyhteisössa -esityksessä todettiin Facebookin toimivan hyvin esimerkiksi tiedottamisessa, ryhmän sisäisessä yhteydenpidossa, verkostoitumisessa ja opiskeluun liittyvien linkkien jakamisen foorumissa.

ITK:ssa oli useissa yhteyksissä esillä se, että tarvitaan sosiaalisen median strategia. Tarvitaanko? Mielestämme sosiaalisen median tulisi pikemminkin olla osa, läpileikkaava tekijä, organisaatioiden muissa strategioissa, näkyä valituilla painopistealueilla. Pitäisikö siis puhua ennemminkin sosiaalisen median toimintaohjelmasta tms. Ohjeistuksia sosiaalisen median käyttöön tarvitaan, mutta niiden olisi ehdottomasti oltava ”kyllä-henkisiä.” Tulevaisuudessa työntekijän verkkoläsnäololla voi olla merkitystä organisaation menestykseen.

Kaiken kaikkiaan sosiaalista mediaa ei enää esitelty niin välinekeskeisesti kuin aiemmin, mikä on hieno juttu. Vastaavanlainen evoluutio tapahtui aikoinaan oppimisalustojen kanssa. Mutta olisiko jo pian aika case-esittelyille, joissa sosiaalista mediaa on käytetty laajamittaisesti, läpileikaten koko organsiaation? Niitä jäimme kaipaamaan, ehkäpä ensi vuonna sitten!

Lopuksi vielä muutamia nopeita poimintoja:

· Yhden jakson (8 vkoa) kestävällä verkko-opintojaksolla ei ehdi syntyä toimivaa yhteisöä, jos opiskelijat eivät tunne entuudestaan toisiaan

· SmartBoardia voi käyttää paljon monipuolisemmin kuin mitä sitä yleensä käytetään

· Autenttisen verkkomateriaalin esimerkiksi tv- ja radio-ohjelmien hyödyntäminen verkko-opetuksessa edelleen vähäistä. Esimerkiksi kielten opiskelussa ne toisivat selkeää lisäarvoa.

· Personal learning environment (PLE) tulee pikku hiljaa

· Toimiva tukipalveluverkosto on vakinaistettu, vastuullinen ja koordinoitu (VVK).

Kaiken kaikkiaan tvt:n opetuskäyttö, sen tarkoittaessa yhä useammin sosiaalisen median käyttöä, vaatii ennen kaikkea toimintakulttuurin muutosta - haasteita ja kehitettävää siis riittää!

- Sirpa, Stina, Tanja, Pekka & Anu

Lunta tulla tupsuttaa taivaalta, joka päivä ja paljon, tai ainakin välistä minusta tuntuu siltä kun sitä kolalla vaimo pukkaa pihalla. Virallisen huhupuheen mukaan Pellossa satoi lunta tammikuussa 51 cm:ä, mutta minusta meidän pihalla tuhon lukemaan voisi lisätä nollan perään, eikä silloinkaan tulisi edes juuri ollenkaan liioiteltua.

Lue loputkin tästä artikkelista »

Pakkanen paukkui parissa kymmenessä asteessa, kun lauantaiaamuna valmistaudun Enontekiön lukion opettajien VESO-päivän avaukseen, jonka toteutin tällä kertaa online-luentona. Kollegani jatkoivat sitten paikan päällä osallistujien kanssa työvälineiden käytön harjoittelua. Avauspuheenvuoron otsikko oli vapaa, joten päädyin aiheeseen Etä- ja verkko-opetus nyt ja tulevaisuudessa., josta poimin nyt muutamia asioita käsiteltäväksi.

Tekniikka kehittyy koko ajan, mutta sen käyttö ei ole ongelma tai haaste, vaan suurimmat haasteet liittyvät edelleen verkko-opetuksen pedagogisiin kysymyksiin. Useissa opettajien koulutuksissa on tullut sanottua, että materiaalien jakelu verkossa ei ole tämän päivän verkko-opetusta/-opiskelua, vaan verkossa pitää olla opiskelijoiden ja ohjaajien toimintaa. Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana tulisi siis olla oppimisprosessi. ”Perinteisiin” verkkoympäristöihin, so. oppimisalustat, ja myös virtuaaliluokkaan, on halutessaan voinut siirtää hyvinkin opettajajohtoisen työskentelytavan, tyyliin luento virtuaaliluokassa + tehtävien palautus ja materiaalit oppimisalustalla.

Tässä mielessä sosiaalinen median opetuskäyttö tuo mahdollisuuden pedagogisesti mielekkäämpien verkko-opintojen luomiseen, mutta voi toki toisaalta olla haasteellisempaa. Kun käytetään sosiaalista mediaa osana verkko-oppimisympäristöä, niin on käytettävä myös osallistavia , yhteisöllisiä työskentelytapoja. Sosiaaliseen mediaan ei voi siirtää perinteisiä opetus- ja työskentelytapoja, sillä sosiaalisessa mediassa jokainen on aktiivinen toimija ja sisällöntuottaja. Sosiaalisen median välineiden käyttöönotto ei sinällään kuitenkaan ratkaise pedagogisia kysymyksiä ja välineiden käyttö on aina harkittava tapauskohtaisesti ”pedagogiset silmälasit” päässä. Useiden eri välineiden yhteiskäytössä on kiinnitettävä huomiota siihen, että eri välineissä tapahtuvat oppimisteot muodostavat eheän kokonaisuuden ja kuljettavat opiskelijoita kohti asetettua oppimis-/osaamistavoitetta.

Sosiaalinen media on iso kakku haukattavaksi kerralla. Sen vuoksi olisikin tärkeää ottaa ensimmäinen askel heti, jollet ole sitä vielä ottanut, ja edetä pala palalta eteenpäin. Sitä kun ei voi kukaan tehdä kenenkään puolesta., vaan aika on otettava henkilökohtaisesti. Sosiaalisen median käyttökontekstit ovat moninaiset. Jos nyt ajatellaan vaikka opettajaa, hänen pitäisi kyetä käyttämään sosiaalista mediaa opetuskäytössä, oman ammattialansa kontekstissa ja myös muussa organisaation toiminnassa (esim. viestintä, projektit jne.) Toivon, että sosiaalisen median käyttöä ei tyrmättäisi kokeilematta, vaan mahdollinen kielteinen päätös tehtäisiin vasta kokeilun tulosten ja kokemusten pohjalta.

Miksi stten pitäisi käyttää opettaa verkossa ja käyttää sosiaalista mediaa. Ensimmäiseen kysymykseen en nyt tässä lähde vastaamaan (koska siitä tulisi ihan oma juttunsa :), mutta jälkimmäiseen vastaisin, että koulutusorganisaatioilla on velvollisuus kouluttaa oppilaita/opiskelijoita sosiaalisen median hyötykäyttöön, sillä niitä taitoja tarvitsee, jos ei vielä nyt, niin jo lähitulevaisuudessa, jokainen työntekijä ja kansalainen.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen virtuaaliopetus esittäytyi ensimmäistä yhteisillä Virtuaalikorkeakoulupäivillä. Yhteisten sessioiden ja rinnakkaissessioin kattaus olikin varsin kattava ja tarjontaa täydensi vielä näyttelyosasto.

Isossa salissa pidettyjen yhteisten sessioiden esitysten tallenteet ovat vapaasti saatavilla, joten ei niistä sen enempää tässä. Sen sijaan muutama sana Koulutusta ja tukea tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön -rinnakkaissessiosta, jossa myös lappilaiset verkko-opintojen tukipalvelut esittäytyivät.

Helsingin yliopisto on tarjonnut ja kehittänyt verkko-opetuksen tukitoimintaa 2000-luvun alusta saakka. Visioksi tukipalveluista vuonna 2003 muotoiltiin: ”vakinaistettu, vastuullinen ja resursoitu”, mikä tarkoitti strategista tukea toiminnan toteuttamiselle ja käytännössä sitä, että jokaisessa tiedekunnassa on verkko-opetuksen tukihenkilö, joka toteuttaa tarvelähtöistä tukipalvelua vierihoitona. Tällä hetkellä yliopistossa on 38 tukihenkilöä ja lisäksi Opetusteknologiakeskus, joka toimii eräänlaisena uusien asioiden katalyyttinä.

Marja Silenti avasi meille verkko-opetuksen tukitoimintaa vertaisverkoston näkökulmasta. Tukihenkilöt ovat pitkienkin matkojen päässä eri kampuksilla ja Silenti korosti, että vertaisverkoston toiminnan laatu taataan organisoinnilla. Tukihenkilöillä on erilaista osaamista ja näin verkostosta löytyy vertaistukea tukihenkilöille. Erilaisia vuorovaikutussuhteita eri työvälineiden välille syttyy, kasvaa ja sammuu koko ajan. Tukihenkilöverkosto on myös hyvä uusien työvälineiden testausalusta. Tukihenkilöt järjestävät vierihoidon lisäksi koulutuksia, tapahtumia, osallistuvat yliopistotason työryhmiin ja pitävät Opetusteknologiakeskuksen kanssa kuukausittaisen aamuklubin, joka  toimii tukihenkilöiden ja opetusteknologiakeskuksen henkilöstön yhtenä vuorovaikutuskanavana ja tiedon/asiantuntijuuden jakamispaikkana.

Mietityttämään jäi se, että hajautettu tukihenkilötoiminta vaatineen tarkkarajaisen määrityksen tukihenkilön tehtävistä, jotta tiedekunnassa olevasta tukihenkilöstä ei muodostu ”yleistä” atk-tukihenkilö tai kasaantui ihan muita kuin tarkoitettuja tehtäviä. Myös suhde keskitetyn tukipalvelun ja hajautetun tukihenkilöstön vuorovaikutuksen on oltava tiivistä ja näin tässä tapauksessa olikin. Sen verran jäi kiinnostamaan Helsingin yliopiston verkko-opetuksen tukipalvelutoiminta, että suuntaisimme mielellämme tutustumaan toimintaan tarkemmin.

Saimme pitää esityksen rinnakkaissessiomme viimeisenä, sokerina pohjalla siis .
Esityksemme, Etäopetuksen tukipalvelut tvt:n opetuskäytön osaamisen vahvistajana,  pohjautui sille, että lappilaiset ammattikorkeakoulut ovat tehneet strategisen valinnan panostaa verkkopainotteisesti tapahtuvaan aikuiskoulutukseen, mikä edellyttää toimivia tukipalveluja sekä opettajille että opiskelijoille. Lappilaisisssa ammattikorkeakouluissa on tällä hetkellä noin 700 aikuisopiskelijaa ”lankojen päässä” ja opettajista valtaosa opettaa verkossa. Kun verkko-opetusta toteuttaa reilut 250 opettajaa, niin tukipalvelut ovat aivan erilaisessa asemassa verrattuna tilanteeseen, jossa verkko-opetus keskittyy pienemmälle, asialle vannoutuneille, joukolle ihmisiä. Ydinprosessin (opetuksen toteutus) ja tukiprosessin kytkeytyminen toisiinsa on tärkeää ja tukipalveluilla voi olla merkittävä rooli opettajan tvt-osaamisen vahvistajana ja kasvattajana.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttötapoja selvitettiin alkuvuodesta 2009 toteutetulla kyselyllä. Tavoitteena oli saada tietoa mm. eri verkko-opetusvälineiden ja digitaalisten aineistojen käytöstä, sekä siitä kuinka verkko-opetusta suunnitellaan ja minkä tyyppistä tukea opettajat käyttävät.

Kyselyyn vastasi noin kolmasosa amk:n opettajista. Mukana oli vastaajia kaikilta aloilta. Vastausten perusteella verkko-opintoja sisältävien opintojaksojen toteutuksessa on käytetty yleisesti lähiopetusta yhdessä etäopetuksen kanssa. Kokonaan etäopetuksena toteutettua opintojaksoa on nuorten koulutuksessa opettanut noin kolmasosa opettajista, aikuiskoulutuksessa lähes puolet kysymykseen vastanneista.

Moodle-oppimisympäristön käyttö on ollut runsasta sekä aikuis- että nuorten koulutuksessa. Aikuiskoulutuksessa on käytetty lisäksi runsaasti iLinc-järjestelmää (LearnLinc-virtuaaliluokkaa), jonka mahdollisuuksia on nuorten koulutuksessa hyödynnetty vastausten perusteella vielä vähän.

Verkko-opetuksen suunnittelu ja toteutus

Etäopetuksen suunnittelu ja toteutus ovat perustuneet kyselyn perusteella vahvasti oppimisprosessin etenemisen seurantaan, sillä lähes kaikki opettajat ovat muokanneet oppimisalustaa tarpeen mukaan opintojakson edetessä. Yli puolet vastaajista on myös ohjannut tai antanut opiskelijoille palautetta oppimisprosessin aikana. Kurssiympäristö pyritään usein suunnittelemaan Moodleen pitkälle valmiiksi ennen kurssia, mutta käytännössä se vaatii kurssin aikana päivittämistä ja muokkaamista. Opettajat ovat kokeneet Moodlen tukeneen hyvin lähiopetusta esimerkiksi kurssiaineiston ja -informaation jakamisessa. Vastaukset korostavat myös verkko-oppimistyökalujen mahdollisuuksia vuorovaikutteisuuden lisäämisessä, minkä osalta nousevat esiin erityisesti keskustelualueiden ja ryhmätyötilojen merkitys. Samoin opettajat ovat kokeneet oppimisympäristöt käteviksi välineiksi opiskelijoiden perehdyttämiseen toisten opiskelijoiden töihin sekä vertaisarvioinnin toteuttamiseen.

Moodlen työkaluista käytetyimpiä ovat olleet keskustelu ja tehtävänpalautus, jotka ovat käytössä lähes kaikilla vastaajilla. Sen sijaan yhteisöllisen työskentelyn mahdollistavaa wikiä on hyödyntänyt hieman yli kolmasosa vastaajista. Kyselyn perusteella wikin käyttö lisääntyy opetuskokemuksen kasvaessa, kuten Moodlen eri ominaisuuksien käyttö yleisestikin. Suppeamman työkaluvalikoiman käyttö tulee esille erityisesti verkko-opetuksen vasta aloittaneiden opettajien osalta, mutta jatkossa erot tasoittuvat.

Moodlen eri ominaisuuksien käytössä on jonkin verran eroja koulutusohjelmittain esim. keskustelujen käytön suhteen. Yhteisölliseen toimintaan perustuvien työkalujen käyttö yhdistyy aloihin, joilla eri toimintojen käyttö on yleisestikin kaikkein laajinta. Moodlen ulkopuolisen sosiaalisen median opetuskäyttö on kyselyn perusteella vielä hyvin vähäistä.

LearnLincin työkalut ovat kyselyn perusteella olleet varsin monipuolisessa käytössä, mutta toimintojen käytön monipuolistuminen käyttökokemuksen lisääntyessä tulee esille myös sen osalta. Sovelluksen jakoa ovat hyödyntäneet lähes kaikki LearnLincin käyttäjät, mutta esimerkiksi pienryhmätyöskentelyn käyttö voisi sovellettavuuden huomioiden olla vielä laajempaa.

Aineistojen käyttö

Etäopetuksessa hyödynnettävistä aineistoja ovat olleet erityisesti opettajien omat luentomateriaalit, www-sivut ja muut vapaasti saatavilla olevat ns. perinteisen median ja viranomaisten verkkoaineistot. Sen sijaan sosiaalista mediaa kuten blogeja ja wikejä on käyttänyt aineistona vain vajaa viidennes opettajista.

Käytettävät aineistot ovat pääosin tekstipohjaisia. Kuvia on opetuksessa käyttänyt vajaa puolet vastaajista, mutta muiden mediaelementtien kuten ääni- ja videotiedostojen käyttö on ollut vähäistä. Perinteiset painetut kirjat pitävät edelleen pintansa myös etäopetuksessa. E-kirjoja on hyödyntänyt vain vajaa neljännes opettajista, ja niiden käyttö onkin painottunut opinnäytteisiin. Kyselystä ilmeni myös jonkin verran epätietoisuutta e-kirjojen etäkäyttömahdollisuuksista. Sen sijaan muiden elektronisten aineistojen, erityisesti sanakirjojen ja lehtien, käyttö on ollut e-kirjoja yleisempää.

Tukipalvelut

Kyselyn perusteella erilaiset tukipalvelut ovat merkittäviä verkko-opettajille, sillä vain yksi vastaaja ilmoitti, ettei ole hyödyntänyt lainkaan toisten opettajien, eOppimiskeskuksen tai kirjaston apua opetuksensa suunnittelussa tai toteutuksessa. Noin 40 % opettajista ilmoitti käyttäneensä eri tukipalveluja melko usein. Erittäin arvokkaaksi resurssiksi vastauksissa nousee kollegojen tuki, jota puolet vastaajista on hyödyntänyt melko usein.

Timo Luosujärvi
Projektityöntekijä
eOppimiskeskus

Keväällä 2009 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa kartoitettiin kyselyllä etäopiskelijoiden LearnLinc-virtuaaliluokan käyttöön liittyviä ääni- ja muita ongelmia. Vastauksia kyselyyn saatiin 106, mikä on vajaat 25% etäopiskelijoista. Kyselyn perusteella vajaalla kolmanneksella vastaajista oli ollut LearnLinc-yhteyksissä jonkinlaisia ongelmia, joista suurin osa liittyi ääniin. Tyypillisimpiä ongelmia ovat äänen pätkiminen, nopeus, viive tai muut äänen häiriöt sekä omaan mikrofoniin liittyvät ongelmat.

Tietokonelaitteisto ja internet-yhteydet

Lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä kannettavaa tietokonetta ja vain noin kolmannes pöytäkonetta. Oppilaitoksen koneita näistä oli vain pieni osa. Ilmenneet LearnLinc-ongelmat ovat hieman yleisempiä kannettavien tietokoneiden kuin pöytäkoneiden käyttäjillä. Oppilaitoksen hankkimien kannettavien käyttäjistä puolella oli esiintynyt jonkinlaisia ongelmia, mikä on hieman enemmän kuin kannettavilla keskimäärin. Pöytäkoneiden käyttäjistä ongelmia oli esiintynyt alle kolmanneksella. Käytännössä kaikki vastaajat ilmoittavat käyttävänsä kuulokkeita, ja web-kamera löytyy kyselyn perusteella reilulta kolmasosalta opiskelijoista. Web-kameran suhteen ei vastauksissa ilmene merkittävää eroa yhteydessä LL-ongelmiin.

Noin 90 prosentilla vastaajista on käytössään kiinteä internet-yhteys, DSL tai kaapeli, ja loput käyttävät kännykkäverkkoa hyödyntäviä mokkula-yhteyksiä. Kyselyn perusteella ei voida suoraan sanoa LearnLinc-ongelmien johtuvan tietyn tyyppisestä internet-yhteydestä. Ainoastaan yhden operaattorin mokkulaa käyttävät ilmoittivat kaikki jonkinlaisista ongelmista, mutta muiden operaattoreiden mokkuloilla ongelmia oli esiintynyt vain vähän. Yhtä hyvä tilanne oli myös kaapeliliittymien käyttäjillä.

Käyttöjärjestelmä, selain ja muu ohjelmisto

Kaikkien vastaajien etäopiskelussa käyttämässä koneessa oli Windows-käyttöjärjestelmä: lähinnä XP (62 %) tai sitä uudempi Vista (36 %). XP:tä vanhempia Windowseja oli ainoastaan kahdella vastaajalla, joista molemmat ilmoittivat myös jonkinlaisista ääniongelmista. XP:n kanssa LL-ongelmia esiintyi hieman vähemmän kuin Vistan käyttäjillä.

Internet-selaimista yleisin on Microsoftin Internet Explorer, jonka eri versioita yhteenlaskettuna ilmoitti käyttävänsä hieman alle 60 prosenttia opiskelijoista. Käytetyin IE:n versioista on IE 7. IE 8 on kyselyssä jo ohittanut IE 6:n, jota kuitenkin edelleen käyttää noin kymmenesosa vastaajista. Myös Mozilla Firefoxin käyttäjämäärät ovat huomattavia. Muiden selainten käyttö etäopinnoissa on vähäistä. Kaikille vastaajille ei ollut myöskään selvillä, mitä selainta hän käyttää.

Selaimen ja LL-ongelmien vertaamista vaikeuttaa se, että useat vastaajat ilmoittivat käyttävänsä monia selaimia. Internet Explorerin osalta kuitenkin ilmenee, että uudempien versioiden käyttäjillä on vähemmän ongelmia. Firefox sijoittui tässä vertailussa IE 8:n ja sitä vanhempien versioiden väliin.

Kyselyssä selvitettiin käyttöjärjestelmän ja selaimen ohella myös sitä, onko koneelle asennettuna Skype-ohjelmaa, jonka on havaittu aiheuttaneen joillakin käyttäjillä ongelmia yhteiskäytössä LearnLincin kanssa. Kyselyn perusteella Skypen käytön ei voida katsoa aiheuttaneen käyttäjien LearnLinc-ongelmia, mutta huomattavaa toki on, että kaikilla käyttäjillä Skype ei tosin välttämättä ole koko aika avoinna.

Timo Luosujärvi

Harjoittelija

eOppimiskeskus/KTAMK

Noniin ja alla olevan tyhjentävän kirjoituksen vuoksi jäljellä on enää pieniä hajahuomioita ISOT2009-seminaarista Seminaarissa pidetyt esitykset tulevat myös edellä olevaan linkkiin pikapuoliin.

Itä-Suomen yliopisto aloittaa toimintansa 1.1.2010. Itä-Suomen oppimiskeskus on murroksen ja haasteiden edessä: on kehitettävä kolmen fyysisesti kaukana toisistaan olevien yksiköiden palvelukonsepti. Ismo Järvisen esityksessä tuli esille ajateltavaa täällä Pohjan perukoillakin: tukipalveluiden olemassaolon jatkuva perustelu ja laadun tasapuolisuuden takaaminen.

Jostakin esityksestä jäi mieleen myös opettajan mielipide, että Moodle kannustaa tekemään lineaarisia kursseja, vaikka joissakin oppimisprosesseissa joustava syklinen opiskelu olisi opiskelijalle antoisampi. Kannattaa siis pohtia pedagogisia seikkoja tarkkaan tarpeen mukaan.

Kuopioon yliopiston ja Savonia AMK:n Moodlessa toimii ristikkäiskirjautuminen, jolloin yksillä tunnuksilla pääsee kumpaankin. Kuulosti kätevältä touhulta.